Sosiaalisuus ja sen tuoma tuki

Ihminen on luotu sellaiseksi, että ihmisellä on edellytykset toimia toisten kanssa yhdessä. Jokainen itse muodostaa oman sosiaalisen piirinsä, jos haluaa toimia muutenkin kuin yksin. Joskus sosiaalinen verkosto on laaja joskus se on pienempi. Olennaista ei ole se miten paljon porukkaa on ympärillä vaan ehkä enemmän se, että sitä on ja sitten se laatu.  Porukka=verkosto on sellaista, joka uskoo sinuun, haluaa aidon oikeasti olla sinun kanssasi ja rohkaisee sekä tukee sinua elämänpoluillasi. Auttaa polulla kulkemisessa, auttaa kun on vaikeaa, kuuntelee kun tarvitset kuuntelijaa, neuvoo ja opastaa kykyjensä mukaan. Sosiaalinen verkosto ja sen tuoma tuki on tärkeää. On mukavaa osallistua jonkun porukan juttuihin, olla osa jotakin. On joku porukka, joka odottaa sinua ja jos et tulekaan, soittaa missä olet. Sinusta siis välitetään. Tämä sosiaalinen tuki on tärkeää kaikille meille.

Aina kaikilla ei ole sosiaalista verkostoa tai ei itse halua olla osa sitä sosiaalista verkostoa. Joskus tuntuu, että haluaa olla ihan omassa rauhassa. Kun on ollut pidempään omassa rauhassa, sitä jo kovasti kaipaa sosiaalista verkostoa tai sitten ei. Joskus sosiaalisuus on vaikeaa. Se voi olla vaikeaa, esimerkiksi, jos kokee, ettei saa sosiaalisuudesta mitään tai kokee, että joku tietty sosiaalinen verkosto ei tunnu hyvältä.  Aina sosiaalisuus ei tunnu hyvältä tai sitten voi olla, että sosiaalisuudesta on vieroittautunut kauemmaksi. Joskus voi tarvita apua, jotta on taas osa sosiaalista verkostoa.  Apu voi olla verkoston jäsenen huomio, soitto, että missä olet. Apu voi olla joku muu, se voi olla työvalmentaja, joka vinkkaa hyvästä porukasta. Apu voi olla se, kun menee kirjastoon ja tapaa muita ihmisiä. Apu voi olla se, että menee Lieksan Vaskiviikolla pihasoittoon kuuntelemaan musiikkia. Se on helppo ja kuluton tapa tavata erilaisia ihmisiä, suorastaan törmätä uusiin tai entisiin tuttuihin kasvoihin ja samalla kuunnella musiikkia ihanassa kesäsäässä kauniissa ympäristössä, ainutlaatuisessa tilaisuudessa.  Se voi olla sosiaalisuutta parhaimmillaan ja mitäpä se voi poikiakaan eteenpäin. Yksi ainut elämä, yksi ainut kesä 2013 ja yksi ainut pihasoitto! Ja sosiaalisuus alkaa kukoistaa jälleen!

Osallistuminen yhteiseen hyvään

On erittäin tärkeää, olla mukana rakentamassa tätä yhteiskuntaa yhteisenhyvän kautta. Se yhteinen hyvä voi olla talkoilua kyläyhteisön hyväksi, talkoilua jossakin yhdistyksessä, talkoilua vanhusten parissa esim. ulkoiluttamalla kerran viikossa vanhuksia. Yhteiseen hyvään osallistumista voi olla myös se, että osallistuu kilpailuun, jonka hankkeemme on julistanut.  

Hankkeemme haluaa antaa mahdollisuuden kaikille osallistua yhteiseen hyvään eli vaikuttamaan miten Lieksassa voisi työllistyä parhaiten, paras idea työllistymiseen. Kilpailu on ajalla 8.6.–31.7. eli vielä ehtii mukaan vaikuttamaan ja kertomaan oman ideansa Lieksan työllisyystilanteen parantamiseksi. Linkin kilpailuun löydät www.lieksa.fi/kk-lieksa -sivuilta.  Kilpailu on juuri sitä varten, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus tuoda ajatuksiaan esille. Haluamme kuulla kansalaisia ja toivomme aidon oikeasti, että kansalaiset haluavat tuoda ajatuksiaan esille näinkin tärkeässä asiassa. Ja todella moni onkin jo osallistunut kilpailuun. Se on hienoa, sillä yhdessä tehden asiat järjestyvät paremmin. Kilpailuun osallistumisella voi vaikuttaa tulevaan!

Osallistuminen

Mitä tarkoittaa osallistuminen?

suomisanakirja.fi määrittelee osallistumisen seuraavasti:

1.     olla mukana jssak, ottaa osaa. esim. Osallistua neuvotteluun, jatkokoulutukseen, kilpailuihin, päätöksentekoon. Osallistua kurssiin tai kurssille, illallisiin tai illallisille, retkeen tai retkelle. Osallistuu innokkaasti politiikkaan. Osallistua kuluihin maksaa osa, osuutensa kuluista. Erik. ilman täsmentävää määritettä: yhteiskunnallisesta toiminnasta. esim. Nuoriso haluaa osallistua. Osallistuva taide, teatteri. Sosiol. esim. Osallistuva havainnointi ks. havainnointi

(http://www.suomisanakirja.fi/osallistua23.7.2013).

Sitähän se on mitä moni kaipaa ja tarvitsee, osallistumista työelämään. Meidät suomalaiset on kasvatettu niin, että teemme työtä elääksemme ja elämme työllämme.  Työ on yksi osa elämäämme.

Entäpä jos sitä työtä ei ole vaan ihminen on työtön? Ihminen, joka on väliaikaisesti tai jopa pidempään töistä poissa ollut. Hän ei pääse osallistumaan työhön, työyhteisöön, tekemiseen, niin kuin ne, jotka käyvät töissä. Ihminen tarvitsee työtä, jotta pystyy kustantamaan jokapäiväisen elämisen. Ihminen tarvitsee töitä, jotta jaksaa paremmin. Ihmisen hyvinvointi – niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen – tarvitsee sitä, että on osallinen jotakin yhteisöä, että käy töissä, että tienaa kulutuksena.

On luonnollista kaivata työtä, haluta sinne kovasti, mutta voi olla se toinenkin puoli. Vaikka kuinka haluaisi töihin ja sitä voisi saadakin, se pelottaa – se töihin meno. Pitkään töistä poissa olleena on tullut elämään ehkä jo erilainen rytmi mitä töissä tarvitaan, työelämä muuttuu koko ajan, ovatko työttömän omat ammattitaidot ajan tasalla tms. Joskus työtön voi tarvita apua työllistymisen tueksi.  On tärkeää myöntää itselleen realistisesti missä mennään, tarvitseeko apua työllistymiseen vai onko jotain muuta estettä työllistymiselle? Onko niin, että oman alan töitä ei ole vaan pitäisi ehkä hankkia uusi ammatti. 

Työvalmentajat ovat sitä varten, että he auttavat työtöntä näissä asioissa. He ovat asiakkaan apuna selvittämässä mitä pitäisi tehdä, jotta työpaikka löytyy tai että töihin on hyvä mennä. Näin osallistuminen työyhteisöön on ehkä paremmin mahdollista, yhdessä henkilön kanssa, joka ajattelee vain asiakkaan parasta. Jotta työtön pääsee osallistumaan sinne – siihen työhön, missä hän kokee olevansa tarpeellinen, mistä hän saa sen mitä tarvitsee elämäänsä varten – kulutukseen, ruokaan, vaatteisiin, elämään. Osalliseksi työelämää.