Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat ja kuntataloudellisesti edullisin ratkaisu. Julkiset hankinnat ovat kuntataloudellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviä hankintoja, joilla on suuri vaikutus talouteen. Niiden työllistämisvaikutus on suuri. Julkisten hankintojen oikein suunnatulla tavalla voidaan saada kuntaan lisää työpaikkoja ja työttömyys ja pitkäaikainen työttömyys vähenee. Kunnan ei tarvitse maksaa työttömyyteen liittyviä tukia. Ihmisten hyvinvointi paranee, kun he saavat töitä.Yhteiskunta pääsee kehittymään ja kasvamaan osaavaalla sekä motivoituneella henkilöstöllä. Tästä aiheesta lisää artikkelissa: Hankinnat työllistämisen välineenä, Hollannin ja Espoon käytännöt. http://www.hankinnat.fi/fi/malleja-ja-lainsaadantoa/hankintauutisia/ Lisäksi kannattaa käydä tutustumassa www.espinno.fi. Työllisyyden kuntakokeilu Lieksa järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden 15.1.2014 Lieksassa, jossa tarkoitus tuoda asiaa laajemmin tiedoksi ja miettiä soveltuvuutta meidän kaupunkiimme. Julkisten hankintojen työllisyysvaikutuksella voimme saada todella paljon aikaan työllisyyden hoidossa ja erityisesti pitkään työttömänä olleiden työllistämisessä.

Suunnitelmallisuus



Ajatus, idea, mind map – suunnitelma ja kirjallisena, kiitos. Se sitouttaa meitä enemmän kuin se, että lupaa itselleen suullisesti tai mielessään tekevänsä jonkin asian.  Kirjallisen suunnitelman avulla tulee laitettua ylös kaikki asiat eikä jokin olennainen jää pois. Mitä, missä, miten, millä aikavälillä, kuka, seuranta ja eteneminen.  Ja jos ei tule kaikki asiat ylös heti, niin aina voi täydentää, lisätä tarvittavia asioita suunnitelman toteutumisessa.

Parasta kirjallisessa suunnitelmassa on, että sen voi laittaa vaikkapa yöpöydälle tai jääkaapin oveen. Sitä voi silmäillä aina välillä. Se on läsnä siinä koko ajan. Sitä kautta sen toteutus on helpompaa.  Jos suunnitelman on tehnyt aikatauluttaen - ensimmäinen päivä, toinen päivä, ensimmäinen viikko, toinen viikkoa, ensimmäinen kuukausi, puolen vuoden päästä, vuoden päästä – niin sitä on helpompi aina tarkastella ja toteuttaa. Näin se toteutuu paremmin.  Jos suunnitelman teossa on mukana joku toinen ihminen, niin tämä toinen ihminen voi kannustaa suunnitelman toteutumisessa, voi seurata suunnitelman toteutumista ja auttaa hankalissa/haasteellisissa tilanteissa. Elämä tarvitsee suunnitelmaa ja suunnitelmallisuutta eikä ne sulje pois tässä hetkessä elämistä, nauttien jokapäiväisestä arjesta, pienistä asioista ja pienistä puroista. Sitä se elämä on. Kuppi puoliksi täynnä, eikä puoliksi tyhjä -tavoite.

Erilaista arkea hankkeessa

Maanantai 5.8 koitti Lieksassa hyvin aurinkoisena ja lämpimänä heti aamusta alkaen. Ihanan sään lisäksi olimme hyvin aurinkoisella mielellä hankkeessamme, sillä saisimme illalla vieraaksemme ympäristöministeri Niinistön seurueineen. Iltapäivällä olimme kuuntelemassa ministeriä yleisötilaisuudessa ja siellä jo saimme hyvän kuvan ministeristämme, siitä, miten hän ajaa – meidän asioita: ekologisuutta ja sen tuomista esille, työllisyyttä ja erilaisten työllistämisvaihtoehtojen kehittämistä, mm. pätkätyön mahdollisuus työttömälle.

Hän kannattaa elvytyksessä kestävän kasvun hyödyntämistä ja työttömyysturvan sekä muiden sosiaalietuuksien muokkaamista.  Nythän ne ovat liian joustamattomia. Lyhyiden keikkatöiden mahdollistaminen tulisi tehdä kannattavaksi. Näillä mm. voisi vaikuttaa työnteon kannattavuuteen ja töiden vastaanottaminen olisi kaikin puolin motivoivaa. Työssä oleminen toisi lisää töitä.

Saa nyt sitten nähdä, mitä budjettiriihi ja syksy tuovat tullessaan.

Päivittäisen toiminnan hyödyt

Hyötyliikkuminen

Tuossa luin kollegani hyvän kirjoituksen askellusten seuraamisesta päivittäisessä toiminnassa. Olen ehdottomasti tämän asian kannattaja, jo vahvan urheiluvalmennus(25 v), kuntoilu ja ammatillisen taustan(ft) puolesta. Lisäksi itse harrastan hyötyliikuntaa säännöllisesti.

Olen jättänyt auton kotiin tai siis puolison käyttöön. Pyöräilen töihin, pyöräilen asioille, pyöräilen palavereihin(toki en ihan Nurmekseen asti, 60 km) tai sitten askellusta hyödyntäen kuten kollegani kertoo kirjoituksessaan. Monesti on tullut testattuakin, että olen nopeammin perillä kuin työkaveri, joka kaivelee auton parkkipaikan perukoilta ja ajelee samaan palaveriin.

Mikäpä se parempaa ja mukavampaa kuin kuluttaa omia kaloreita ja saada kuntoa lisää. Peruskuntoa, peruskestävyysalueella pysyen, lisää – kun ei ole kiirettä tai muuten ei halua ajaa/liikkua reippaasti. Vauhtikestävyyttä lisää, kun haluan ajaa reippaasti, puhumattakaan maksimivauhdista, kun on kiire!! Koko ajan, tyylissä kuin tyylissä, hyödyntäen koko alaraajan ja kehon lihaksia. Kuten sisäpyöräilyssä, koko alaraaja tekee töitä – rullaa ja nostaa poljentaa, keskivartalo napakasti mukana – hyvä kontrolli ja vatsan jännitys –koonto kuten ennen vanhaan sanottiin, puhumattakaan yläkropasta – jännitys kropassa tai yläraajoissa. Jess! Mikäpä on sen parempaa. Välillä moikaten tuttuja reilusti kättä heilauttaen saaden samalla hyvän lisäharjoituksen keholle ja tasapainoharjoitteen. Tämä on sitä hyötyä – hyvää oloa!

Tämä on pieni pala siitä hyötyliikunnasta, jota kaikkien meidän, jotka suinkin voimme,  tulisi hyödyntää.  Ja jättää turhat jossittelut kotiin, kun sataa, tai kun on kurkku vähän kipeä tai on kiire. Hei, muistakaa, meillä on vain yksi ainoa elämä elettävänä! Tyyli on vapaa hyötyliikkumiselle!

Sosiaalisuus ja sen tuoma tuki

Ihminen on luotu sellaiseksi, että ihmisellä on edellytykset toimia toisten kanssa yhdessä. Jokainen itse muodostaa oman sosiaalisen piirinsä, jos haluaa toimia muutenkin kuin yksin. Joskus sosiaalinen verkosto on laaja joskus se on pienempi. Olennaista ei ole se miten paljon porukkaa on ympärillä vaan ehkä enemmän se, että sitä on ja sitten se laatu.  Porukka=verkosto on sellaista, joka uskoo sinuun, haluaa aidon oikeasti olla sinun kanssasi ja rohkaisee sekä tukee sinua elämänpoluillasi. Auttaa polulla kulkemisessa, auttaa kun on vaikeaa, kuuntelee kun tarvitset kuuntelijaa, neuvoo ja opastaa kykyjensä mukaan. Sosiaalinen verkosto ja sen tuoma tuki on tärkeää. On mukavaa osallistua jonkun porukan juttuihin, olla osa jotakin. On joku porukka, joka odottaa sinua ja jos et tulekaan, soittaa missä olet. Sinusta siis välitetään. Tämä sosiaalinen tuki on tärkeää kaikille meille.

Aina kaikilla ei ole sosiaalista verkostoa tai ei itse halua olla osa sitä sosiaalista verkostoa. Joskus tuntuu, että haluaa olla ihan omassa rauhassa. Kun on ollut pidempään omassa rauhassa, sitä jo kovasti kaipaa sosiaalista verkostoa tai sitten ei. Joskus sosiaalisuus on vaikeaa. Se voi olla vaikeaa, esimerkiksi, jos kokee, ettei saa sosiaalisuudesta mitään tai kokee, että joku tietty sosiaalinen verkosto ei tunnu hyvältä.  Aina sosiaalisuus ei tunnu hyvältä tai sitten voi olla, että sosiaalisuudesta on vieroittautunut kauemmaksi. Joskus voi tarvita apua, jotta on taas osa sosiaalista verkostoa.  Apu voi olla verkoston jäsenen huomio, soitto, että missä olet. Apu voi olla joku muu, se voi olla työvalmentaja, joka vinkkaa hyvästä porukasta. Apu voi olla se, kun menee kirjastoon ja tapaa muita ihmisiä. Apu voi olla se, että menee Lieksan Vaskiviikolla pihasoittoon kuuntelemaan musiikkia. Se on helppo ja kuluton tapa tavata erilaisia ihmisiä, suorastaan törmätä uusiin tai entisiin tuttuihin kasvoihin ja samalla kuunnella musiikkia ihanassa kesäsäässä kauniissa ympäristössä, ainutlaatuisessa tilaisuudessa.  Se voi olla sosiaalisuutta parhaimmillaan ja mitäpä se voi poikiakaan eteenpäin. Yksi ainut elämä, yksi ainut kesä 2013 ja yksi ainut pihasoitto! Ja sosiaalisuus alkaa kukoistaa jälleen!

Osallistuminen yhteiseen hyvään

On erittäin tärkeää, olla mukana rakentamassa tätä yhteiskuntaa yhteisenhyvän kautta. Se yhteinen hyvä voi olla talkoilua kyläyhteisön hyväksi, talkoilua jossakin yhdistyksessä, talkoilua vanhusten parissa esim. ulkoiluttamalla kerran viikossa vanhuksia. Yhteiseen hyvään osallistumista voi olla myös se, että osallistuu kilpailuun, jonka hankkeemme on julistanut.  

Hankkeemme haluaa antaa mahdollisuuden kaikille osallistua yhteiseen hyvään eli vaikuttamaan miten Lieksassa voisi työllistyä parhaiten, paras idea työllistymiseen. Kilpailu on ajalla 8.6.–31.7. eli vielä ehtii mukaan vaikuttamaan ja kertomaan oman ideansa Lieksan työllisyystilanteen parantamiseksi. Linkin kilpailuun löydät www.lieksa.fi/kk-lieksa -sivuilta.  Kilpailu on juuri sitä varten, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus tuoda ajatuksiaan esille. Haluamme kuulla kansalaisia ja toivomme aidon oikeasti, että kansalaiset haluavat tuoda ajatuksiaan esille näinkin tärkeässä asiassa. Ja todella moni onkin jo osallistunut kilpailuun. Se on hienoa, sillä yhdessä tehden asiat järjestyvät paremmin. Kilpailuun osallistumisella voi vaikuttaa tulevaan!

Osallistuminen

Mitä tarkoittaa osallistuminen?

suomisanakirja.fi määrittelee osallistumisen seuraavasti:

1.     olla mukana jssak, ottaa osaa. esim. Osallistua neuvotteluun, jatkokoulutukseen, kilpailuihin, päätöksentekoon. Osallistua kurssiin tai kurssille, illallisiin tai illallisille, retkeen tai retkelle. Osallistuu innokkaasti politiikkaan. Osallistua kuluihin maksaa osa, osuutensa kuluista. Erik. ilman täsmentävää määritettä: yhteiskunnallisesta toiminnasta. esim. Nuoriso haluaa osallistua. Osallistuva taide, teatteri. Sosiol. esim. Osallistuva havainnointi ks. havainnointi

(http://www.suomisanakirja.fi/osallistua23.7.2013).

Sitähän se on mitä moni kaipaa ja tarvitsee, osallistumista työelämään. Meidät suomalaiset on kasvatettu niin, että teemme työtä elääksemme ja elämme työllämme.  Työ on yksi osa elämäämme.

Entäpä jos sitä työtä ei ole vaan ihminen on työtön? Ihminen, joka on väliaikaisesti tai jopa pidempään töistä poissa ollut. Hän ei pääse osallistumaan työhön, työyhteisöön, tekemiseen, niin kuin ne, jotka käyvät töissä. Ihminen tarvitsee työtä, jotta pystyy kustantamaan jokapäiväisen elämisen. Ihminen tarvitsee töitä, jotta jaksaa paremmin. Ihmisen hyvinvointi – niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen – tarvitsee sitä, että on osallinen jotakin yhteisöä, että käy töissä, että tienaa kulutuksena.

On luonnollista kaivata työtä, haluta sinne kovasti, mutta voi olla se toinenkin puoli. Vaikka kuinka haluaisi töihin ja sitä voisi saadakin, se pelottaa – se töihin meno. Pitkään töistä poissa olleena on tullut elämään ehkä jo erilainen rytmi mitä töissä tarvitaan, työelämä muuttuu koko ajan, ovatko työttömän omat ammattitaidot ajan tasalla tms. Joskus työtön voi tarvita apua työllistymisen tueksi.  On tärkeää myöntää itselleen realistisesti missä mennään, tarvitseeko apua työllistymiseen vai onko jotain muuta estettä työllistymiselle? Onko niin, että oman alan töitä ei ole vaan pitäisi ehkä hankkia uusi ammatti. 

Työvalmentajat ovat sitä varten, että he auttavat työtöntä näissä asioissa. He ovat asiakkaan apuna selvittämässä mitä pitäisi tehdä, jotta työpaikka löytyy tai että töihin on hyvä mennä. Näin osallistuminen työyhteisöön on ehkä paremmin mahdollista, yhdessä henkilön kanssa, joka ajattelee vain asiakkaan parasta. Jotta työtön pääsee osallistumaan sinne – siihen työhön, missä hän kokee olevansa tarpeellinen, mistä hän saa sen mitä tarvitsee elämäänsä varten – kulutukseen, ruokaan, vaatteisiin, elämään. Osalliseksi työelämää.

Avoimuus

Avoimuus, se on vaikea käsite joillekin ja toisille helppo. Siinäpä se on, miten olla avoin. Miten saisin sanottua mielipiteeni, jos minulle on vaikeaa olla avoin, jakaa ajatuksiani ja asioitani muiden kesken.  Mitä avoimuus tarkoittaa?

Avoimuutta on monenlaista. Oletko avoin kotona, töissä, sosiaalisessa mediassa, jossain muualla. Avoimuus on mielestäni oma asenne ja oma halu olla avoin. Se tulee perusluonteesta, se avoin asenne. Entäs sitten, jos on sellainen ujo jurrukka. Miten voi ujosta jurrukasta luonteesta saada avoimen. Hei, avoimuutta voi kehittää, sitä voi jalostaa, ottaa omaksi tavoitteekseen kasvattaa avoimuutta. Kehittää ja kehittää. Näin kasvaa ihmisenä taas eteenpäin. Kehittyy.

Avoimuuteen voidaan kannustaa, avoimuuteen voidaan lannistaa. Toivotaan, että ne jarrut ja liimat lannistamisessa ovat mennyttä vanhoillisuutta ja nyt päästään avoimeen maailmaan. Sillä, jos ei ole avoin, ei voi kukaan tietää, mitä haluat. Koetetaan siis jaksaa olla avoimia ja koetetaan siis jaksaa kannustaa toista avoimuuteen. Niillä eväillä eteenpäin päästään jo pidemmälle.

Miksi en kerro

Miksi en kerro mitä haluan

Uupumus,

usko puuttuu,

luottamus,

kateellisuus,

väsymys

turhautuminen

tottuminen omaan olotilaan

turvallisuus

oma mukavuusalue

 – mitä muuta se voi olla, etten saa sanottua mitä haluan. Mitä haluan tehdä isona? Mikä minusta tulee? Tätä mietitään ja pähkäillään. Uskallanko lähteä jonnekin? Kenties koulutus? Kenties työllistyminen? Hui. Sitähän voi oikeasti joutua  -  töihin. Niinpä niin, töihin.

Mielipiteen kertominen

Mielipide

Joskus omien ajatusten ja mielipiteiden sanominen on vaikeaa. Monesti ihmisiä pitää rohkaista sanomaan se, mitä oikeasti ajattelee. Joskus tässäkin tehdään turhaa työtä. Vaikka miten pyytäisi toista sanomaan ajatuksensa asiassa, josta on kysymys, niin voi olla, ettei toinen sano mitään tai sanoo toisin kun ajattelee. Ja se ärsyttää. Se ärsyttää kysyjää, ja voi ärsyttää vastaajaa.  Miksi ihminen ei voi olla niin mukava otus ja kertoa mitä haluaa, mitä ei. Ja jos ei tiedä mitä haluaa, niin kertoo sen. Mitä me pelkäämme, kun emme kerro totuutta mielipiteestämme, oikeita ajatuksiamme, muille.

Vai onko se pelkoa ollenkaan, se kertomatta jättäminen. Onko se tyhmyyttä, kiusantekoa vai välipitämättömyyttä asioista.

Ja sitten on se selän takana puhuminen. Se jos mikä on ärsyttävää. Joka asiaan kyllä löytyy mielipide, mutta vain asianosaisen ollessa poissa keskustelusta. Ja näitä keskusteluita riittää, vaikka kuinka kannustettaisiin avoimeen keskusteluun ja viestintään. Mikä tarve ihmisillä on vatvoa asioita selän takana, kun nenätysten asioiden eteenpäin vieminen on varmaan paljon tehokkaampi tapa asioiden eteenpäin viemiseen.

Tulevaisuuden skenaariot

Tässäpä tulevaisuuden visiointia, ja tähän toivotaan jatkoa, kirjoita, mikä on sinun visiosi. Millainen on Suomi vuonna 2020? Sana on vapaa.

Tulevaisuuden skenaario

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja voimmeko me vaikuttaa sen toteutumiseen. Osaltaan voimme, vai, ja vain osallistumalla voi vaikuttaa, vai. Jokainen osallistuessaan tuo jotain siihen yhteiseen juttuun ja näin saamme kasaan hyvän, laajan paketin, erilaisilla osaamisenvahvuuksilla.

Vuonna 2020 ei Suomessa ole enää työttömyyttä. Kuntiemme talouden tiukentuminen vuosina 2013 – 2015 on aiheuttanut sen, että kunnatkin elävät markkinataloudessa. Kunnissa seurataan tarkasti mitä jää viivan alle, tavoitellaan voittoa. Voiton avulla pystytään investoimaan ja uudet investoinnit tuottavat sitten vuorostaan voittoa, aikanaan. Lisäksi työllisyyden kuntakokeiluissa ympäri Suomea, erityisesti itäisessä Suomessa, vuosina 2012 – 2015, löydettiin hyviä innovatiivisia malleja työllisyyteen.  Nämä olivat hyvä apu kunnille saada työllisyys nousuun!

Ekologisuus on Suomen valtti ja olemme kierrätyksen mahtiyhteiskunta 2020. Ekologinen ajattelutapa on muuttunut toimintatavaksemme ja olemme melko omavaraisia. Lisäksi osaamme hyödyntää uutta ja entistä teknologiaa hienosti, niiden avulla olemme nopeita toimimaan ekologisuuden huomioiden. Olemme oma, itsenäinen valtio.

Motivation

Motivaatio

Mikä motivoi ihmistä, niin, että hän haluaa muutosta tilanteeseensa. Mistä herättely, joka johtaa muutokseen, motivoitumiseen. Miten voi herätellä ihmistä motivoitumaan, jos ihminen ei koe tilanteessaan olevan mitään ongelmaa. Haloo: ravistelu, kopistelu, pysähtyminen, muutos, pysäyttäminen, mikä-kö.

Oman motivaation kehittäminen

Sivistyssanakirja määrittelee motivaation=jhk toimintaan johtavien motiivien kokonaisuus, vaikuttimet, syyt, perusteet. Psykologiassa motivaatio on käyttövoima (halu), joka on kaikkien eliöiden toiminnan syynä. Tulee esille käsitteitä erilaisista motivaatioista: fysiologiset motivaatiot, muita biologisia motivaatioita, toissijaiset tavoitteet, kiristys, itsehillintä, ohjaava motivaatio:aikainen ohjelmointi, järjestäytyneisyys.

Motivaatiotutkimus kertoo, että motivaatiolla on merkitystä oppimisen kannalta. Motivaatioon vaikuttavat sekä oppijan itsensä sisäiset tekijät(käsitys itsestä oppijana, oppiminen – arvolataukset), että oppimistilanteisiin liittyvät tekijät. Motivaatio on tärkeää, sillä jos ei ole motivaatiota muutokseen, on turha aloittaa edes muutosta.

Pitkään työttömänä olleen motivaatio työllistymiseen, uudelleen kouluttautumiseen, uusien työtapojen oppimiseen

                            

Miten me voimme motivoida meidän asiakasta lähtemään mukaan hankkeeseen, löytämään häneltä halu muutokseen ja pitämään hänellä motivaatiota yllä. Tsemppari, valmentaja, personal trainer. Sitä se on. Joku, joka kuuntelee, joku jolla on aikaa, joku joka tietää mitä voisi tehdä, joku joka voi auttaa – löytämään motivaation/vahvistamaan motivaatiota, kohti jotakin, kohti muutosta.

Tsempparin kanssa lähdetään pala palalta, porras portaalta, tavoite tavoitteelta kokoamaan perustuksia ja sitä kautta saamaan valmiimpaa, muutosta tilanteeseen. On hyvä olla suunnitelma, jossa tavoitteet ovat jaettu välitavoitteiksi ja ne ovat osa yhtä suurempaa tavoitetta. Kun ei ole vain yksi iso tavoite vaan useita välitavoitteita, niin sen ison tavoitteen saavuttaminen on mukavampaa. Näin motivaation ylläpitäminen on helpompaa reitin varrella. Näin tavoitteet muuttuvat läheisimmiksi ja ne voidaan saavuttaa helpommin sekä ovat konkreettisempia.

Tsemppari rohkaisee, kannustaa, kehittää, tuo esille työnteon mielekkyyttä, työn tuomia haasteita, työntekijyyttä ja sen tärkeyttä ja tarpeellisuutta organisaatiossa, luottamusta osaamiseen, arvostusta, tukea, vahvuuksien korostamista, mielipiteiden kuuntelemista, uskoa huomiseen, ratkaisujen etsiminen, avoimmuutta. Ja näin koettaa luoda motivaatiota, lisätä ja vahvistaa.

Yritysten motivaatio pitkään työttömänä olleen palkkaamiseen

Jos saamme asiakkaamme motivoitua työhön, niin mikä on yritysten motivaatio työllistää pitkään työttömänä ollut henkilö. Onko se nolla? Vai halutaanko olla osa muutosvirtaa ja tarjotaan avoimesti pitkään työttömänä olleelle töitä. Onneksi moni yrittäjä osaa ajatella laajasti, koko yhteiskuntaa käsittävästi, ja haluaa olla osana muutosta, tarjoten työmahdollisuutta, mahdollisuutta kokeilla töitä, mahdollisuutta oppia työssä.   Sillä vain niin voi saada työelämyksiä, työkokemuksia ja sitä kautta päästä oikeisiin töihin, avoimille työmarkkinoille. Kun taas työnantaja voi löytää näin todellisen osaajan ja motivoituneen työntekijän, tekijän juuri oikealle paikalle työhön, oikeisiin töihin.

Mikä toimintakyky? Mikä ongelma?

Heikkous, ongelma, ratkaisu

Jos ihminen ei jaksa, tarvitsee hän tukea. Hän saattaa tarvita tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen tai fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen. Mutta jos jossain ontuu, tarvitaan tukea.Mutta osataanko tiedostaa, että tarvitsen tukea? Ja jos osaa, tietääkö mistä sitä hakea? Ja jos tietää, pääseekö henkilö sinne - tuen piiriin? Vai jääkö hän vain omien ongelmiensa pariin, kun ei pääse minnekkään tai ei osaa hakeutua oikeaan paikkaan ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.Tämä voi olla oikea oravanpyörä, joka vain junnaa paikallaan. Ja tästäpä voi johtua pitkään työttömänä olleiden huono tilanne. Nyt siis tarvitaan pysähdystä ja suunnitelmallista toimintaa.
Tarvitaan siis suunnitelmallinen yhteistyöverkosto, joka toimii ja sitä kehitetään edelleen.  Kun lähdetään antamaan tukea, tarvitaan suunnittelua. Ensin pitää rakentaa peruskivi kuntoon ja sitten voi maalata ulkokuoren.

Vahvistaminen - alku jollekin

Toimintakyvyn vahvistaminen alkaa siitä, kun ihminen tietää olevansa menossa jonnekin. Hänellä on sovittu tapaaminen johonkin. Hänellä on aikataulussaan meno! Toimintakyvy alkaa vahvistua, kun hän tietää, että joku odottaa jossain. Tapaamiseen menevä henkilö miettii, mitä laittaa päälle, monelta lähteä, millä mennä yms. Eli kuntoutus eli toimintakyvyn vahvistaminen on alkanut.
Kun henkilö pääsee asiantuntijan luo, on tärkeää, että asiantuntija osaa homman ja asiat lähtevät eteenpäin. Pyörä pyörii eteenpäin. Tai mennään hissun kissun, porras portaalta hitaasti kiiruhtaen, peruskiven muurauksesta pintamaalaukseen! Mutta kun vain homma alkaa edetä ja henkilön elämänlaatu parantuu! Näin saamme asiaan muutosta ja pienikin muutos voi johtaa suureen. Aina tarvitaan kuitenkin se alku! Ja se joka/jokin joka laittaa alun liikkeelle.

Toimintakyvyn vahvistaminen

On tärkeää huomioida ihminen kokonaisvaltaisesti eikä vain keskittyä vaikkapa fyysisiin taitoihin/toimintoihin. Ihminen on laaja kokonaisuus ja toimintakyvyssä on monta tekijää, niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen. On tärkeää, että perustus on kunnossa ennen kuin voidaan rakentaa lisää. On tärkeää tietää mitä kukin on ja mitä kukin haluaa tehdä. Mikä motivoi ihmistä, mikä saa ihmisen liikkeelle, mikä voima vie eteenpäin.
Tässä tietämisessä tarvitaan aktivoijaa ja herättelijää. Sellaista, jolla on aikaa kuunnella ja pohtia yhdessä missä mennään, minne mennään ja miksi? Joskus kaivataan jotakin, joka pysäyttää hetkeksi ja pistää miettimään miksi?

Tätä me teemme nyt täällä Lieksassa niin yksilö kuin yritysasiakkaiden kanssa. Pysäytämme hetkeksi, jotta matka voi jatkua taas, nyt ehkä saanut lisää voimavaroja ja ehkä oikean tai toisenlaisen suunnan matkalle!